Uskonnon ja hengellisyyden etsintää

Uskonto tai jonkinlainen uskonnollisuus on tavalla tai toisella ollut läsnä niin kauan, kuin ihmiskunta on todistettavasti ollut olemassa. Ihmisyyteen tuntuu olennaisena osana kuuluvan kulttuurista ja vuosituhannesta riippumatta jonkinlainen tarve uskoa korkeampaan voimaan tai ihmistä ylempään olomuotoon, joka jollakin tavalla on vallassa tai valvoo ihmiskuntaa ja sen tekemisiä. Lukuun ottamatta viimeisimpää vuosisataa, uskonto on ollut aina merkittävä osa kulttuuria ja ihmisten ajattelumaailmaa.

Maallistuneempi ihmisyhteiskunta

Nykymaailma on teollistunut huomattavasti ja elämä on monimutkaistunut huomattavasti siitä, mitä se on ollut vuosisatoja sitten. Siinä missä aikaisemmin elämä täyttyi elannon hankkimisesta ja tavallisista arkisista toimista kaikessa yksinkertaisuudessaan, nykyajan ihmiselle ei jää enää aikaa ajatella erityisen syvällisiä tai kehittää samalla tavalla henkisiä tai hengellisiä ajatuksia, kuin aiempina aikoina. Ihmisten arki nykyaikana on erilaisten medioiden kyllästämää, jolloin viihdykettä löytyy niin televisiosta, radiosta, internetistä ja monista sosiaalisen median toiminnoista. Nykyään ihmisen vapaa-aika kuluu informaatiotulvan parissa, jolloin välttämättä henkistymiselle ei jää niin paljon tilaa kuin vuosisatoja sitten eläneelle ihmiselle.

Todisteita uskolle luonnosta

Samalla teollistumisen ja tieteen edistyessä kaiken aikaa, ihmiset ovat alttiimpia uskomaan kaikkivoipaan voimaan, jumalaan tai jumaliin, joita ei ole nähty. Toisaalta joka puolella maailmaa on edelleen suuri joukko voimakkaasti uskonnollisia yksilöitä, jotka ovat vakuuttuneita korkeimman olemassaolosta ja siitä, että tämän järjestelmämme tuolla puolen on jotakin paljon suurempaa kuin me. He ovat vakuuttuneet luojan olemassaolosta esimerkiksi siksi, että luonnossa esiintyy niin monimuotoisia prosesseja ja elämän synty on niin merkittävän ihmeellinen ja monimuotoinen tapahtuma, että niiden takana on oltava älyllinen ja viisas tekijä ja suunnittelija. Ei siksi ole edelleenkään harvinaista kuulla ihmisten sanovan esimerkiksi, että jokin tietty eläin on suunniteltu toimimaan tietyllä tavalla.

Toinen vakuuttuu älyllisen luojan olemassaolosta siksi, että maapallomme, aurinkokuntamme ja koko avaruuden sekä maailmankaikkeuden toiminta on äärimmäisen hyvässä tasapainoissa niin, että elämä on mahdollista. Valtavasti laajeneva avaruus osoittaa vielä nykyajankin ihmiselle, että tiedämme koko maailmankaikkeudesta hyvin vähän, ja ehkä tuhansien vuosien päästä tämänhetkinen korkeatasoinen tiede osoittautuukin ihmisten hullunkurisiksi käsityksiksi. Moni uskontoon ja luomiseen liittyvä tosiasiana nähtävä tieto on tällä hetkellä vain teoria, jota ei pystytä osoittamaan todeksi, kuten evoluutioteoria. Monella taas ei ole todisteita uskonsa tueksi, mutta silti he uskovat jonkinlaisen korkeamman voiman olemassaoloon ja siihen, että heidän elämäänsä hallitsee kohtalo tai jokin määrittämätön voima.

Kielteinen asenne hirmuteoista johtuen

Samalla kun avoimuus ja hyväksyntä kasvavat ihmisten asenteissa yleisellä tasolla, uskontoon suhtaudutaan päin vastoin yhä kriittisemmin ja kielteisemmin. Asiaa sen enempää tutkimatta moni tuomitsee lähes kaikki uskontojen edustajat joko mielisairaiksi tai fanaatikoiksi sekä uskontokuntansa osalta aivopestyiksi sekä herkkäuskoisiksi. Ympäri maailmaa on tuhansia erilaisia uskontoja ja uskomuksia, joka näyttää asiaan perehtymättömälle monimutkaiselta ja uskomattomalta. Monilla on uskontoa kohtaan kriittinen asenne nykyisten maailman olosuhteiden vuoksi, sillä useat valtauskonnot ovat aiheuttaneet suurta tuskaa menneisyydessä ja toiset aiheuttavat suurta tuskaa ja kärsimystä nykyaikana. Pahat ihmiset käyttävät tekojensa tueksi uskontoaan hyväksyttämään pahat tekonsa, vaikka usein kyseisen uskonnon periaatteisiin kuuluu rauha, korkea moraali, hyveellisyys ja toisille hyvän tekeminen. On siis eri asia tuomita uskonto kuin ihmiset, jotka käyttävät uskontoaan tekosyynä hirmutekojen tekemiseen.

Yleinen