Yksi maailman laajimmista uskonnoista tai uskomuksista voidaan määrittää erilaisten luonnonuskontojen pohjalta. nämä hyvin erilaisiin uskontoihin tai uskomuksiin luottavat ovat usein hyvin voimakkaassa yhteydessä luontoon ja elävät tavalla, joka kunnioittaa suuressa määrin luontoa, sen kiertokulkua ja puhtautta. Suurin osa luonnonuskontoihin itsensä tunnustava ei välttämättä tunnusta mitään tiettyä uskontokuntaa, vaan uskomus perustuu lähinnä luonnon voiman ja järjestyksen kunnioittamiseen ja luonnon kanssa sopusoinnussa elämiseen.
Luonnonuskonnot ovat ikivanhoja
Luonnonuskontojen juuret ovat hyvin vanhoja, sillä useat näistä uskomuksista ovat saaneet alkuperänsä kansanperinteiden tai muinaisten alkuväestön tarinoiden ja kertoman perusteena. Mon
essa luonnonuskonnossa maan ja kaikkeuden oletetaan olevan pyhää ja maa saattaa olla luonnonuskontoon kuuluvan uskon mukaan lähes persoonallinen tunteva voima. Usein maailmankaikkeus määritellään kaikkivoivaksi Jumalaksi tai jumaluudeksi, joka on ollut aina ja jonka osa tämänhetkinenkin ihmisyhteiskunta on. Joka puolella maailmaa löytyy erilaisia luonnonuskontoja, jotka poikkeavat toisistaan hyvin merkityksellisesti, mutta ovat silti selvästi luokiteltavissa vahvan luonnon suojelemisen ja siinä harmoniassa elämisen filosofioihin.
Luonnonuskonnot ilmenevät hyvin monella erilaisilla tavoilla, mutta esimerkiksi uussamanismi, auringonpalvonta, kansanusko, pakanuus ja tulenpalvonta määritellään luonnonuskonnoiksi. Luonnonuskonnoissa ei pääsääntöisesti keskitytä uskon tai uskonnolliseen erilaisiin oppeihin tai totuuden löytämiseen, vaan kyse on ennemmin harmonisen toiminnan toteuttamisena luonnonmukaisesti eläen. Kyseessä ei ole kuitenkaan vain luonnon palvominen, vaan luonnonfilosofioiden omaksuminen osaksi persoonaa ja erilaisiin taikoihin uskominen.